Let it rain, let it rain, let it rain... Ulkona sataa! Tai nyt se vaikuttaa kyllä menevän ohi, jes! Tammikuun keskimääräinen sadepäivien määrä on kolme, ja tietysti meidän tuurilla yksi niistä iski heti ensimmäiselle viikolle. Ulkona ei ole kylmä tai mitään mutta sateli kuitenkin sen verran että oltiin pinnasta kastuneita tuosta huimasta matkasta meidän hotellihuoneesta buffettiin. Nyt se kyllä vaikuttaa jo loppuneen, tai siltä ainakin näyttää kun tuijottelen tästä keittiön pöydän vierestä parvekkeen ovesta ulos.
Toista kurssipäivää vietetään jo. Sunnuntai-iltana oli pienimuotoinen sekaannus, me oltiin kaikki saatu Madridin suunnalta sähköposti että meidän ohjaajat ovat Fiturissa (espanjalaiset matkamessut), eikä tervetuliaistilaisuutta pystytä pitämään, mutta näköjään tieto ei ollut tullut aivan tänne asti, ja chief entertainer Bas oli pikkuisen ärsyyntynyt odoteltuaan meitä ensin 20 minuuttia ja sitten kuultuaan tästä. Oli vielä muuten kyseisen herran vapaapäivä...

Sunnuntaina lähdettiin vielä illallisen jälkeen yksille katsomaan kaupunkia, päädyttiin johonkin livemusiikki- katukahvilaan, jossa vähän vanhempi nainen lauloi mm. ABBAa. Ollaan muutenkin melko rauhallisella alueella ja eletään "talvikautta" (vähän erilaista kuin siellä Suomessa) joten turisteja ei ole niin paljon, varsinkaan nuoria, ja espanjalaisetkin saapuvat tänne lomailemaan urakalla vasta kesäkaudella. Eipä se haittaa kun meitä on tässä jo kymmenen nuorta, pidetään toisillemme kyllä hyvin seuraa! Nyt on sitten espanjalainenkin tequila sunrise testattu, ihan samanmakuinen kuin muuallakin! Kaljaa saisi ison mukillisen hintaan 1,50, mutta yök. Muut juokin sitä ja allekirjoittanut siemailee coctailia! Lähdettiin siinä sitten kyllä jo varmaan kahdentoista aikoihin takaisin hotellille ja otettiin tosiaan vaan ne yhdet, että päästiin reippaina "kouluun" aamusti.
Maanantaiaamu alkoi ysin aikoihin junioriklubin luokassa, mutta koska nyt asiakkaiden vähyyden takia kerhoja on yhdistelty, me käytetään sitä teoriahuoneena. Saatiin siellä vihot ja infovihkoset, sen jälkeen esiteltiin itsemme ja meidän opettaja sillä kertaa esittäytyi myös. Teoriassa me vain katsottiin mitä tourist entertainerin homma on, mikä on meille tärkeää ja saatiin jopa mein univormut. T-paita on aika kauhean mallinen (tai siis siinä ei ole mitään mallia) mutta shortsit on ihan hyvät ja nimilappu tietysti roikkuu kaulassa turisteja varten.
 |
| Edustava univormu! Polvitukea ette tämän kanssa näe ja yleensä urheilukengät kuuluu vielä pakettiin. Huomatkaa nimilappu! |
Tämän teoriaosuuden jälkeen meidät sitten jaettiin pareihin ja kenttätyöhön! Olin samassa tiimissä saksalaisen Annen kanssa, joka saksalaisvaltaisessa hotellissa hoiti enemmänkin sitten puhelun, meikä sitten heitteli sinne englanniksi väliin kaikkea ja ihmiset olivat oikein kiinnostuneita kuullessaan että olen kotoisin Suomesta, "huiii siellä on kylmä!!". Tavattiin oikein kunnon Lanzarote-konkareita, kaksitoista vuotta, joka vuosi kuusi viikkoa Lanzalla. "It's our second home", sanoivat nämä brittiladyt.

Illallisen jälkeen lähdettiin sitten kohti Los Zokosia, läheistä hotellia. Siellä päästiin sitten katsomaan vähän toisenlaista hotellimaailmaa, oikein iso hotelli myös, mutta vähän porukkaa, talvisesonki kun on. Saatiin tehtäväksi hotellikierroksen jälkeen tehdä pr'ää asiakkaiden keskuudessa, mainostaa pian olevia darts ja nintendo wii - kilpailuja, eli kerätä niihin siis osallistujia. Ihmiset oli oikein kiinnostuneita meistä, useat kyllä ihmettelivät että ketä me oikein olimme kun kymmenen ihmisen joukko mustissaan (iltapukeutumisessa suositaan siistiä, mustaa asua) nimilaput kaulassa :)
Meidän ryhmä oli sitten vastuussa nintendo wii -kilpailusta. Kokeiltiin ensin itse vähän tennistä ennen kuin porukkaa alkoi tulemaan, aluksi oli vähän nahkeaa mutta sitten lapsia pyrähti siihen ihan mukavasti. Voi että ne kolme skottilaista lasta oli söpöjä aksentteineen!! Niiiiin ihania.
Pelailun jälkeen hotellissa alkoi show johon kuului lintuja ja pyton. Päästiin sitten silittämään jotain pöllöä kai, pöllöksi itse sen katsoin mutta joku sanoi ettei se olekaan? Ja myös sitä pytonia, pituutta oli varmaan joku kaksi metriä, keltaiset silmät ja kieli ja kaikki, yyyyyh! Mutta niiiiin pehmeä nahka, en ihmettele että ihmiset haluavat käärmennahasta tavaroita. (Ei siis sillä että sitä yhtään sen enempää hyväksyisin kuitenkaan).

Päästiin siitä sitten vapaalle jalalle pienen meetingin jälkeen jossa puhuttiin miten ilta oli mennyt jne. Ilta oli vielä nuori joten lähdettiin tällä kertaa hiukan isommalla porukalla yksille, nyt kun oltiin vielä vähän virkeämpiä ja eka päivä jo ohi. Päädyttiin jonkinlaiseen karaoke -ravintolaan happy hour - tarjouksella, ja saatiin vielä caramelli- ja tequilapaukut ilmaiseksi. Osa porukasta kävi laulamassa karaokea (vaihtelevalla menestyksellä, korvat vuosi verta), ja sitten tanssittiin. Oltiin varmaan koko paikan ainoat tanssilattialla mutta mikäs siinä, kaikilla oli hauskaa! Käytiin toivomassa danza kuduro, ai että :D Sen jälkeen valuttiin takaisin hotellille, suurin osa porukasta oli kyllä lähtenyt jo vähän aikaisemmin. Kello kahden aikaan kaaduinkin sitten jo sänkyyn suihkun jälkeen.
Loppuun vielä vähän kuvia!
 |
| Meidän vesipullokokoelmaa osa 12838383, näitä me keräillään ruokailuista... |
 |
| Osa porukasta, vasemmalta oikealle Fransisco, Thomasz, Anne, Iina, Anett, Josefin ja meikä! Kuvasta puuttuvat siis Manuel, Raquel ja Marcus. |
 |
| Vamos a la playa! Vasemmalta oikealle Anett, Josefin & Anne |
 |
| Iina |
 |
| Anne |
 |
| Fransisco & Josefin |
 |
| Anett & Anne |
 |
| "Heiii paparazzi!" Josefin & Anne |
 |
| Manuel, Raquel & Fransisco |
Buenos tardes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti