#33 Yksi päivä kuvina (ainakin melkein)

Noniin yritin nyt sitten saada vähän kuvia miten viiminen päivä sujui ennen lomaa :)

Myllerrys joka tunnetaan myös mun sänkynä. Ylemmässä sängyssä nukkuu hyvä ystävä, saksalainen Anne naapurihotellista :) Lakanaa ei näy ollenkaan kun olin pyörinyt unissani niin paljon että oli lähtenyt ihan omille teilleen... Huom Sanni, sydänkaveri sängyn päädyssä! <3 

Läskiäisvihko vaatekaapin ovessa - laatu kusee, väärä asetus ja aamuväsymys päällä! :D 

 Muut koristukset, sieltä löytyy niin kuvia Suomesta kuin piirrustuksia lapsilta, bussilippuja, lentolippuja... Kaikkea tärkeää :) Vihreäsininen kaulanaula karnevaaleilta GC:stä ;) 

 Seuraava askel suihkuun... Pieni mutta kiva kylppäri, joka yllättävän hyvin riittää klolmellekin likalle aamuisin... Hyvä kun jokaisella on oma aamurutiini ja vähän eri aikaan herätys :D

Univormu haaleissa väreissään... Nyt on sentään ihan kunnon kuteet, ne ensimmäiset vaatteet mitä sain olivat vähän sitä sun tätä niin kokojen kanssa kuin siinä että olivat vähän viime kautisia xP Nyt on kunnolliset. Tuo huppari on ainakin ihanan pehmeä ja paksu, pitää hyvin sateenkin! 

 Tämä ansaitsi oman kuvansa, aloe vera! Maailman paras keksintö, ainakin mun iholle! :) 

Aamupala! Mmmm... Rakastan tuoremehuja täällä. Tänään vuorossa oli mango, mmmm... Sen kanssa mysliä jugurtin kanssa ja paahtoleipä :) Täytyy syödä kunnolla aamulla että jaksaa.


Tästä matka jatkui hotellille pyörän kanssa, lainaan ylensä yhden kaverin pyörää niin pääsen noin kymmenen kertaa nopeammin (vhiiiiii alamäki!) kuin kävellen. 

Tänä aamuna ihaniin velvollisuuksiini kuului Panchi Jambo ravintolassa (joka siis tarkoittaa vain yleistä heiluttelua ja lasten halailemista ravintolassa ja sitten takaisin, kestää noin 10 - 15 minuuttia),  jonka juuri ja juuri kestää! Tuo asu on ärsyttävä, vaikkakin hieman parempi kuin vanha, tässä ei sentään paahdu ihan niin paljon ja näkeekin paremmin. Vaikkakin vastapainoksi isommat muksut kyyläävätkin sitten suoraan ja näkevät ketä siellä asun takana on... 

Teinipeili tärähtänyt asukuva bäckäriltä. 

Mun lokero, huomatkaa ihastuttava uusi läpinäkyvä kassimme, joka kuuluu Lopesan - hotelliketjun kaikkien työntekijöiden omistukseen nykyään, koska olemme pahoja parantumattomia varkaita, niin nyt sitten kyylätään ulos mennessä ettei siellä ole sitä ylimääräistä vessapaperirullaa tai jotain muuta mistä yksi Espanjan suurimmista hotelliketjuista menisi konkurssiin... PAH! Meikä kuljettelee tavaraa silti hotellista kotiin, vähän paremmin piilotettuna vain ;)

 Normi minidisco - asu, tuon alla kylläkin shortsit, koska on muuten aivan hävyttömän lyhyt! Tämä on siis illaksi mutta koska oli ilta vapaana niin laitoin sen tähän. 

Jos saatte jotain tihrustettua (laitoin kuvan niin isoksi kuin sain) niin meidän aikataulu miniklubille!

Avaimet jotka täytyy joka päivä erikseen käydä hakemassa respasta, pistää allekirjoitus ja joka päivän lopussa tuoda takaisin. Neljä avainta avaavat itse miniklubi -rakennuksen oven, leikkipaikan ovet ja ison portin.

Nimilappu - joka on hieman persiillään - ykkösenähän on yleensä äidinkieli, joka ei kyllä ole ruotsi. Parempi kuin ensimmäinen versio, jossa Suomen lipun tilalla oli Venäjä! Samoin olen suoraan suomennettuna sekä Kidsclubin että Miniclubin työntekijä??

Täällä se hienoin tapahtuu - MINIDISCO! ... NOT! Alkaa jossain välissä hieman kyllästyttämään. 

Vähän kuvia ihastuttavasta hotellista, nämä matkalta kun kävelen miniklubille.

Lasten pehmeä leikkipaikka, aamulla vielä aivan siistinä, iltapäivä onkin toinen juttu...

 Löytyy pieni pallomerikin! Tämä on toinen huone pehmeästä leikkipaikasta. 

Kuva itse miniklubin sisältä - kuva otettu ensimmäiseltä työtunnilta, mikä on Family Welcome, joka tarkoittaa siis ihan uusien lapsien vastaanottamista, jolloin täytyy tehdä paperihommat, ja muksut tekevät sinä aikana värityskuvia jne.


 Kua on otettu ihan alusta, jolloin oli vain kolme muksua. Etummaisena oleva tyttö, Stella, on ranskalainen (osaa hieman englantia) ja oli melkein joka päivä klubissa mukana. Ainoa poika on Alex, varsinainen papupata, joka ei todellakaan osaa pitää suutaan kiinni sitten mistään! Välillä mukavaa, välillä erittäin rasittavaa! Varsinkin jos kyseessä on joku pikkujuttu - miksi teet sen noin mä tekisin sen näin miksi sanot ton noin?? Huoh!! Kolmas takimmainen on Bella, englantilainen tyttö (4 ja PUOLI vuotta vanha, nää puolikkaat on nääs aika tärkeitä!), oikea höpöttäjä myöskin, mutta välillä aivan järkyttävän helposti itkuun purskahtava - oli sitten äkkinäinen ikävä äitiä ja isää tai se, että joku muu sai ilmapallon ensin ja hän ei. Huoh! Mutta muuten kyllä mukava.

Eikö oo komia? Tehtiin tämä kyllä jo pari päivää sitten sormiväreillä muksujen kanssa, nyt ollaan ulkoilutettu sitä ahkerasti. 

Edellisenä päivänä Family Welcome'ssa tehtiin muksujen kanssa tälläisiä paperikukkasia, erittäin helppoja tehdä mutta kivoja :) Tämän jälkeen en saanut kuvia otettua itse töistä, käytiin tanssimassa päivä minidisco, sen jälkeen tehtiin paperinaamiot itsellemme ja viimeisenä tein kasvomaalauksia, mistä ikävä kyllä en saanut kuvia, olisi voinut olla ihan hienoja :/ Tein mm. jaguaarin, prinsessan, Batmanin ja perhosen :) Jaguaari oli kyllä komia. 

Parin viikon päästä tuleva kollega miniklubiin (jei ei enää yksin!) Laura, Madridista :) 

 Ja vielä yksi kuva taksimatkalta San Fernandoon ostamaan loput tuliaiset :)


Tätä oli hyvä tehdä istuskellessa Amsterdamin lentokentällä... Mutta siitä vaikka myöhemmin lisää! :)