Matka alkoi meiltä kotoa (Espanjasta) Las Palmasin lentokentälle. Siellä nukuinkin sitten parisen tuntia ennen check-in'iä, jossa luovutin sitten matkalaukkuni pitkän matkan ajaksi - hieman takaraivossa kyllä kolkutti että saavutaanko me Helsinkiin samaan aikaan, toivon mukaan! Vaihtoja kun oli ihan mukavasti ja lentokoneista nyt ei oikein koskaan tiedä... Nimimerkillä laukkuja viikon odottanut, reissasivat vähän pitkin Eurooppaa...
Lentokentällä oli ihan jäätävän kylmä, ja kivasti veti myös, joten arvatkaas vaan kuka on nyt yskässä ja pääsärkee. Buranaa nassuun niin hyvä on! Enää en kyllä kuumaa kahvia yskänlääkkeeksi juo, haluan myös nukkua yöni kiitos... Onneksi on kuitenkin sentään näin lievä mutta ärsyttää silti.
Seuraava pysäkki oli Madrid. Lento meni melkeinpä nukkuessa, lämpimän peiton alla sentään mutta eipähän näköjään paljoa auttanut, pöh! Madridin lentokentällä oli hieman aikaa, katselin siinä sitten leffaa tietokoneelta paremman tekemisen puutteessa.
Madridista lento oli Amsterdamiin, ja Amsterdamissa meinasin kuolla tylsyyteen. Sompailin ympäri lentokenttää ja ostin sitten netin itselleni pariksi tunniksi niin helpotti, vaihtoaika kun oli jotain viisi tuntia... Huoh! Noh sainpahan ainakin tuon edellisen postauksen postattua :)
Vihdoin, vihdoin Amsterdamista koitti lento Helsinkiin! Olikin muuten oikein mukava lento, vaikkakin tuntui että saatiin oikein häpeäpaikat... Ensin olin ihan varma että lipussani lukee väärä numero tai jotain kun kävelin ja kävelin ja kävelin pitkin lentokoneen käytävää lapussani numero 30C, ja käytävä uhkasi jo loppua! 30 rivi olikin sitten tämä aivan viimeinen rivi, jossa ei tietystikään penkin selkänojaa tai mitään saanut säädeltyä edes yms...
Sain kuitenkin oikein mukavat vierustoverit! Oli aika sekalainen seurakunta, minä, menossa lomailemaan Suomeen Espanjasta, vieressäni oleva tyttö oli tulossa Australiasta kolmen kuukauden jälkeen takaisin Suomeen ja ikkunapaikalla oleva jätkä oli ollut Haagissa melko kosteissa tunnelmissa... Oli melkoisen hauskaa siinä, kaikilla ihan huutava nälkä, heiteltiin siinä vitsejä ja pohdittiin Suomea ja ulkomaita... Oli oikein mukavaa porukkaa! Harmi ettei tullut tajunneeksi kysyä nimeä että olisi voinut lisätä Facebookiin :/
Helsingissä meikäläistä oltiin vastassa Suomen lipun kanssa, voi että! :)
Maanantaina sen jälkeen kun heräsin (kröhöm puoli 2, mut hei, kahden tunnin aikaeron vuoksi sisäinen kello oli vielä puoli 12!) purin laukkuni, jaoin tuliaiset perheelle ja ah paras kohta päivästä - söin suomalaista kotiruokaa! Olihan se vain kanaa ja riisiä mutta maistui niiiiiiiiin hyvältä!!! Sen jälkeen lähdin ajelemaan ympäriinsä (herran jumala kun aluksi oli outoa, mutta kyllä siinä jalat sitten ihan automaattisesti menivät oikeille polkimille - 100km/h tuntui kuitenkin ihan samalta kuin ekaa kertaa yksin inssin jälkeen - huiiiiii!), ja maisemat olivat iha käsittämättömiä - nytkin kun katson ulos, on ihan outo olo.
Maanantai-iltana lähdettiin juhlimaan vappua ja sen jälkeen aika onkin mennyt kavereita treffaillessa. Tähän väliin laitan nyt kuvat miten viikko on mennyt!
Fiilikset ovat olleet kyllä vähän ristiriitaiset - tuntuu siltä kuin olisi kaksi aivan erilaista elämää, sama henkilö, mutta kaksi maailmaa. Kummatkin tuntuvat kodilta, kummissakin on rakkaita ihmisiä, paikkoja...
Suomessa elämä pyöri melkeinpä hevosten ympärillä, eikä siinä mitään, se ei ole koskaan haitannut. Välimatkat ovat niin pitkiä että joka paikkaan tarvitaan auto, ihmisiä ei näe niin usein kuin tahtoisi. Elämä ei ole aivan niin simppeliä kuin ehkä haluaisi. Sää alkaa kuitenkin jo suosimaan - muistan ainakin viimeiset viisi vuotta kun joka vuosi olen ollut innoissani tämän sään takia - ihanat ratsastuskelit! Ratsastuskerrat ovat yleensä menneetkin maastoiluksi ja niistä hetkistä on edelleenkin ihania muistoja, voi että!
Espanjassa elämä on sitten taas aktiivisempaa, sosiaalisempaa, samaan aikaan rennompaa, kaikki sujuu melkeinpä omalla painollaan (paitsi töissä, mutta hei, vähän eri asia!), välimatkat ovat lyhyitä, niitä on helppo kulkea. Maisemat ovat kylläkin asfalttiviidakkoa palmujen kanssa, missä on ruoho? :/ Säät suosivat, vaikkakin joskus viileämpi keli on kylläkin erittäin toivottua! Hevosista siellä ei ole tietoakaan, suurin osa ihmisistä ei tästä osasta mun menneisyyttä edes kunnolla tiedä, usein kun siitä puhuminen johtaa kipeisiin kysymyksiin kuten miksi sitten lopetit? johon vielä en kykene vastaamaan rehellisesti kunnolla...
Suomessa en pysty kuvittelemaan kunnolla elämää Espanjassa, Espanjassa en pysty kuvittelemaan kunnolla elämää Suomessa - kaksi melkeinpä vastakohtaa. Espanjassa olen kuitenkin niin onnellinen kuin vain haluan, Suomessakin olisin, mutta työpaikka on se mikä täältä uupuu, ja kesäkausi onkin ainut jonka siellä melkeinpä haluaisin viettää. Oma tila ja oma rauha omassa kämpässä on myös ihana juttu...
Mutta nyt, Suomi on maailman paras maa! Ainakin tän viikon ajan. Kukapa ei lomaillessaan ajattelisi niin? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti