Mutta! Viime viikko oli oikein mukava. Muuten ihan normaali viikko, olen käynyt aika ahkerasti kuntosalilla ja viime viikko meni samoissa merkeissä. Torstaina olin kuitenkin Varbergissä ensimmäistä kertaa espanjantunnilla! Spanska för nybörjare on tämän kurssin nimi ja vaikka en ehkä ihan aloittelijasta käykään niin ilmoittauduin kuitenkin tälle kurssille kun opetuskielenä on ruotsi. Vähän jännitti ennen sinne menoa että miten ymmärrän kaiken, mutta meni tosi kivasti! Yksi kerta on noin puolitoista tuntia, meni vähän ylikin kun oli niin paljon keskustelua ja kysymyksiä. Harjoiteltiin paljon lausumista ja aloitettiin heti pienistä keskusteluista.
Heti ensimmäisestä kerrasta huomasi kyllä että oppimisympäristö on ihan eri kuin mihin olen tottunut - ollaan oikeasti motivoituneita ja innostuneita oppimaan. Kerrankin en ollut se ainut besserwisser / alituinen kyselijä: miksi näin, miksi noin, voiko sen sanoa näin? vaan tuli muiltakin paljon kysymyksiä, tosi mielenkiintoisia sellaisia. Täytyy sanoa että besserwisser olin kyllä vähän kuitenkin, aloittelijakurssin on hyvä aloittaa kertomalla muiden oppilaiden edessä "Sí, puedo hablar un poquito español, pero estudie español nunca. En ole täysin varma menikö tuo viimeinen lause nappiin mutta ainakin opettaja tämän ymmärsi. Muut opiskelijat katsoivat hieman hämmentyneinä ja yksi mukava nainen kommentoikin siihen vain nauraen "Grattis!" (onneksi olkoon!). Mutta tunti jatkui sitten ja kyllä muutkin tunnin edetessä esittivät tietämystään, kyllä espanjankieltä tulee opittua ihan huomaamattaankin (hasta la vista, la playa, una cerveza, por favor, gracias...) Odotan innolla jo ensi viikon tuntia!
Perjantaina ostinkin sitten junalipun kohti Kristianstadia. Lähdin sinne tapaamaan Josefiniä, johon tutustuin Espanjassa, Lanzarotella. Meistä tuli tosi hyviä kavereita, ehdittiin nähdä kerran vielä Gran Canarialla mutta hän lopetti työt siellä heti viikon jälkeen joten nähtiin siis ensimmäistä kertaa noin puoleen vuoteen! Skypessä ollaan kyllä puhuttu ja Facebookissa lähetetty viestejä mutta eihän se ole sama asia. Kanarialla silloin itkettiin että ei varmaan koskaan nähdä enää - minä olin jäämässä Espanjaan hamaan tulevaisuuteen asti ja hän lähdössä takaisin kotiin Ruotsiin, sen jälkeen ehkä Australiaan / Uuteen Seelantiin... Noh, eipähän käynyt näin kuitenkaan! Tosi kiva yllätys!
Kuvissa ensimmäisenä ruotsalainen ystäväni Josefin, jonka luona olin, minä ja sen jälkeen suomalainen ystäväni Iina, jonka näin myöskin tänä kesänä ihan Suomen maaperällä! Kuvat kurssilta kun olimme lähdössä Lanzaroten karnevaaleille - teimme itsellemme hameet roskasäkeistä ja nuo missinauhat t-paidasta! Tämän jälkeen voitiin kyllä sanoa että hitto, mehän näytetään hyvältä vaikka roskasäkeissä, vai mitä? ;) Nuo kyllä piti aikamoista ääntä, jos osaatte kuvitella sen kahinan!
Niin, mutta siis asiaan. Hairahduin vähän aiheesta... Ruotsissa junasta ei saa ostettua lippua ja siinä on mahdollisuus saada oikein mukava sakko (~80e) joten alla olevassa kuvassa olevasta rakkineesta se on mahdollisuus ostaa. Tosi helppo käyttää (huom. jos Tuuli joudut käyttämään tätä sitten 13. päivä!) vaikkakin aluksi olin vähän epäileväinen. Lopuksi vielä feilasin ja luulin että kone oli rikki tai jotain kun mistään ei tullut lippua mutta sehän oli hiljaa vain tiputettu tuohon pienen luukkuun alhaalla... Hups
 |
| Paluumatkan lippu |
Jouduin vaihtamaan kummallakin kertaa junaa Lundissa, missä oli aikamoinen kiire. Ensimmäisellä kerralla ovet ovet menivät kiinni ja juna lähti noin puolen minuutin jälkeen kun olin päässyt junaan, toisella kerralla olin nopeampi ja olin "jopa" pari minuuttia etuajassa. Matka itsessään näytti tälläiseltä (+ Falkenbergiin ajoin vielä noin kaksikymmentä minuuttia):
Tuosta kertyi melkein seitsemänsataa kilometriä! Se on jo ihan hyvä saavutus kahdessa ja puolessa päivässä, kun en matkustanut lentokoneella. Matka kesti noin kolme ja puoli tuntia, ja olin kahdeksan maissa perillä.
 |
| Tältä näytti matkakamppeet - Harry Potter och de Vises Sten on kahlattu jo yli puolenvälin! |
Asemalla oli Josefin vastassa - oli kyllä niin kiva jälleennäkeminen! Kikatettiin vain ihan päättömästi ja puhuttiin toistemme päälle! Siitä lähdettiin meidän ensimmäisen yön majapaikkaan, Josefinin vanhemmat ovat kiropraktikkoja ja heidän tilansa löytyvät ihan Kristianstadin keskustasta, ja siellä oli hyvä yöpyä yksi yö. Tuhottiin yksi viinipullo (hups) ja yhdentoista maissa suunnattiin sitten kaupungin "parhaimpaan" (eli siis ainoaan) yökerhoon. Oli hauska ilta, mutta meinasin pyörtyä kuullessani hinnoista! Jos valitatte siellä Suomessa että juhliminen on kallista niin älkää vaan tulko tänne... Sisälle maksoi ensin 100 kruunua (reilu 10 euroa) ja oluen saa jopa 60 kruunulla (reilu 6 euroa), jos haluaa jotain "fiinimpää" esim. malibucola niin siitä tarvitsee maksaa 98 kruunua! Järjetön hinta pienelle liraukselle malibua ja coca-colalle! Kokoakaan ei ollut mikään järkyttävän suuri...
 |
| Järkytys! |
Bånkenista oli sellainen kymmenen askeleen matka meidän majapaikkaan joten sieltä oli kyllä hyvä lähteä nukkumaan!
Seuraavana päivänä suurimmaksi osaksi vain kierreltiin kaupunkia. Tykkään ihan hirveästi näistä ruotsalaisista kaupungeista! Olen muutenkin niin tyypillinen turisti että joka paikassa tuijotan rakennuksien arkkitehtuuria ja kaupungin yksityiskohtia - suihkulähteitä, pieniä sivukujia... Kristianstad miellytti kyllä tämän tytön silmiä!
 |
| Teatteri |
 |
| Tämä nauratti meitä kovasti! :) |
Seuraava päivä kului nukkuessa (heikot kolmetoista tuntia yöunia on jo aika hyvä saavutus!) ja "aamupalan" eli lounaan jälkeen käpyteltiin vähän ympäriinsä, oli tosi kiva syysilma :)
Neljän maissa olikin sitten jo lähtö taas juna-asemaa kohti - tällä kertaa kyllä paremmissa tunnelmissa kuin silloin Espanjassa! Pitkä matka alkoi taas... Puoli yhdeksän maissa olinkin sitten kotona. Mutta oli hieno reissu ja tosi kiva viikonloppu!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti